Kalakukoista tuli mieleen EU-maiden ruokakulttuurin koko kirjo ja turistit Suomessa. Mitähän he savolaisesta perinneruoasta ajattelevat tai tulevatko edes maistaneeksi kalakukkoa? Matkailijoille tarjotaan poroa ja lohta, lakkoja ja karpaloita. Kalakukko ei ole päässyt Suomi-brändin ytimeen, vaikka kalakukko on suomalaisuuden ydintä. En kylläkään tiedä miten kalakukko vieraille kielille osuvasti käännettäisiin. Brysseliin päivittäin lähetettävässä englanninkielisessä lehtikatsauksessamme käytettiin termiä “the traditional Finnish fish pastry kalakukko”. Siansaksaa ei-suomalaiselle lukijalle. Tätä täytyy miettiä!

Number of views: 15923

Tähän kaikkien aikojen hellekesään ja suomalaisen lomakauden huippuun ajoittui kolme komissaarivierailua, joista kahden ajoitus askarruttaa minua. Kuun puolivälissä Suomen helle sai maatalouskomissaarin riisumaan takin ja hikoilemaan suomalaisen EU-politiikan kipukohtia koskeviin kysymyksiin vastatessaan. Jos haluttiin osoittaa Suomen erityisolot ja niiden suojaamisen tarve muihin EU-alueisiin verrattuna, ei vierailun ajankohta mielestäni ollut paras mahdollinen. Uusi maatalouskomissaari, romanialainen Dacian Cioloş kävi ensivisiitillä maassamme. Varmaankin oli vaikeaa – jos ei suorastaan mahdotonta – kuvitella suomalaisen maatilan ja viljelijöiden talvisia oloja ja haasteita yli kolmenkymmenen asteen helteessä. Talvella tänne olisi pitänyt tulla tai silloin, kun meillä vielä odotellaan maan sulamista ja muissa EU-maissa vilja jo on oraalla.

 Myös Savonlinnasta vierailleen ympäristökomissaarin Janez Potočnikin vierailuajankohdan olisin valinnut toisin, ainakin jos norppia haluttaisiin luonnossa nähdä. Eihän tässä kuumuudessa kalakaan syö vaan hakeutuu pintaa syvemmälle, viileisiin vesiin. Entä norppa? No, en tunne sen elintapoja, voihan olla, että se laillani ottaa aurinkokylpyjä lämmöstä nauttien. Mutta ainakin keskustelu suojelutoimien tehostamisesta jatkuu. EU-komissio on toukokuussa lähettänyt Suomelle virallisen huomautuksen siitä, ettei Suomi suojele riittävällä tavalla saimaannorppaa, yhtä maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Komissio on huolissaan tämän ainoastaan Saimaalla esiintyvän lajin kannan pienenemisestä. Tällä hetkellä norppia on jäljellä noin 260. Aivan liian vähän.

Number of views: 15900

EU:ssa heinäkuu ei ole lomakuukausi, talouspolitiikan koordinaatio on totista työtä. Elokuussa Bryssel hiljenee, pääkonttori on “out of office” eli lomalla. EU on tauolla, mutta silti valmiudessa. Luonnonmullistukset tai kolmansien maiden väliset jännitteet vaativat sitä. Yllätyksiä voi tulla myös maailmantalouden suunnalta. Kaksi vuotta sitten alkoi talouden globaali syöksykierre, monelle yllätyksenä. Paha päätös kesälle. Ei enää sellaista!

Number of views: 15957

Toisin oli säiden laita Eurooppa-päivän tapahtumassa kuukausi sitten. Sää suorastaan pieksi meitä. Siksi ehdotan, että edustuston ‘lippulaivahankkeen’, Eurooppa-päivän viettoa siirrettäisiin Suomessa kuukausi eteenpäin.

Muutoksia voi merkitä myös uutinen, josta kerrottiin päivän lehdessä: Kämppi menee remonttiin. Strindbergin ravintola suljetaan ja remontti merkitsee muutoksia muun muassa Marimekolle. Sen sisäänkäynnistä tehdään pääsisäänkäynti Kämp-galleriaan. Entä me muut, miten meidän käy? Nyt kun Eurooppasali on saanut jalansijaa kansalaisten tapaamispaikkana ja talon ovet ovat entistä useammin yleisölle auki, on tärkeää taata toiminnan jatkuvuus. Kevään kuluessa kävijöitä on tilaisuuksissa ollut n. 2500. Jos muutto tulee, toivottavasti ei etäälle Espalta.

Muutto on monen mielestä rankka kokemus. Useimmiten onkin, mutta on muutossa myös uuden alku. Nurkat siivotaan, turhasta luovutaan ja tehdään tilaa uudelle. Käydään elettyä elämää ja tehtyjä töitä läpi. Jos muuttoon voi ajoissa varautua, siitä selviää hengissä. Tiedän, koska olen muuttanut ainakin kymmenen kertaa.

Number of views: 15958

Iloinen oli myös runoiltamme. Runoilijat Henri Hirvenoja ja Solja Krapu lausuivat runoja ja kertoivat niiden synnystä. Ei olekaan niin, että runous kumpuaa vain suuresta elämäntuskasta. Ihmisen arjesta, arkitilanteista, syntyy runoja, tarinoita, kuvauksia. Mutta onko meistä kaikista runoilijaksi? Jos luovia, innovatiivisia ihmisiä on tutkimusten mukaan vain viisi prosenttia ihmisistä, on vastaus kysymykseen kielteinen. Mutta runoilijavieraamme herättivät meidät arjen väsyttämät kuulijat nauramaan. Tulimme hyvälle tuulelle koko loppuillaksi. Tätä täytyy saada lisää!

Mietimme seuraavaa kirjailijaa. Kevään kolmesta kirjailijavieraasta kaksi on ruotsinsuomalaisia, Ruotsi oli EU:n puheenjohtajamaa viime syksynä. Nyt on Espanjan ja kohta Belgian vuoro. Haku on päällä.

Number of views: 15914

Tuulet ovat mielessäni aina kun edessä on merimatka. Heikko tuuli sopii minulle parhaiten. Kestän myös kohtalaista tuulta, mutta kovalla tuulella en veneilystä nauti, saatan jopa jäädä maihin. Vene lasketaan kohta vesille ja tarkkailen taas tuulia. Niillä on tuhkakriisin takia uusi ulottuvuus.

Kunpa jättiläinen ja sen kaveri pysyisivät sikeässä unessa.

Number of views: 15922

Kirjailijan uusin teos on julkaistu helmikuussa ruotsiksi. “Håpas du trifs bra i fengelset” -kertomus on rankka lukukokemus huumeista, narkomaanista ja hänen lähimmistään. Koukussa ei ole vain käyttäjä: sisar ei voi päästää veljestään otetta, vaikka pitäisi. Lähimmäisenrakkaus on ihmeellinen voima ja helvetinpolkua kulkevan narkomaaniveljen oljenkorsi. Sisar tanssii nuorallatanssia oman perheensä elämän ja veljensä vartioimisen välillä. Viranomaistoimien voimattomuus ongelman edessä on kiistaton.

Kirjallisuusillat jatkuvat keväämmällä runoteemalla. Runoilijat Solja Krapu ja Henri Hirvenoja ovat vieraanamme tiistaina 18. toukokuuta.

Number of views: 15941

Saamelainen EU-teemavuoden lähettiläs Ristenrauna Magga puhui työstä ja myös saamelaiskulttuurin säilyttämisen tärkeydestä. Jos isovanhemmat ja lapset eivät puhu samaa kieltä, katkeaa sukupolvien välinen yhteys ja syntyy korvaamaton vahinko. Jos saamelaisperheiden tukipalvelut ovat eteläsuomalaisten palvelujakin heikompia tai puuttuvat kokonaan, mistä oljenkorsi perheiden selviytymiselle? Jos nuorisotyöttömyys koko Suomessa on kasvava ongelma, mistä saada saamelaisnuorille töitä? Porot tarvitsevat hoitajia, mutta löytyykö pohjoisesta jatkossa paimentajia, jos työstä ei makseta korvausta. Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

“Asenneloukku” kuvaa hyvin tilannetta, jossa vammaiset henkilöt elävät. Työpotentiaalia on, mutta ei työmahdollisuutta. Toimeentulon niukkuus on arkea jokaisen vammaisen elämässä, työnteon mahdollistaminen helpottaisi tilannetta merkittävästi. Tietysti kaikkien tilanne helpottuisi, myös romaniväestön, jonka osalta huolenaiheeksi keskustelussa todettiin romaniväestön sisällä tapahtuva kehitys: eriytyminen. Osa romaneista voi hyvin, työllistyy ja tulee toimeen. Osaa romaniväestöstä uhkaa syrjäytyminen. Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma valmistui viime joulukuussa. Koulutus on avain ammattiin ja romanien parempaan työllistymiseen. Ohjelman visio on, että vuonna 2017 Suomi on edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä Euroopassa.

Romaniväestön aseman parantaminen on tänään EU-teemavuoteen liittyen myös EU:n asialistalla. Komission järjestämässä konferenssissa esitellään EU:n rahoittamia hankkeita, joissa on pyritty edistämään romaniväestön asemaa ja kulttuuria. Esiteltäviä hankkeita on 30, ja rahoitusta niihin on saatu EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmista sekä EU:n rakennerahastoista.

Number of views: 15977

Olisi pitänyt soittaa ja kertoa, että EU:sta voi olla hyötyä esimerkiksi lentomatkustajalle, jonka hermot ovat pettää tuntien odotuksesta lennon viivästymisen johdosta. Että on olemassa EU-asetus, jonka perusteella matkustajalla on oikeuksia ja lentoyhtiöllä velvoitteita, mm. velvoite matkustajien huolenpitoon viivästyksen tai lennon peruuntumisen johdosta.

Kokemukseni perusteella matkustajia istutetaan koneessa pahimmassa tapauksessa tuntikausia huolenpidosta viis veisaamatta. Koneen startatessa alkaa maksullinen palvelu. Tämä tulkinta ei mielestäni vastaa mainitun asetuksen määräyksiä.

Peräänkuulutan EU-teemaviikkoja, jossa ei kaiveta luurankoja kaapista vaan puhutaan tämän hetken asioista sellaisina kuin ne arjessamme ovat ja silloin kun niillä on yhteys EU:hun.

Number of views: 15908

EU on palannut arkeen, joka on täynnä haasteita. Kreikalle asetettiin eilen EU:n ylimääräisessä huippukokouksessa kova talousvajetta koskeva tavoite: Kreikan pitää leikata vajettaan tänä vuonna neljällä prosenttiyksiköllä. EU:n valtiovarainministerit antavat vielä lisäsuosituksia Kreikalle. Aamun radiosta kuulin, että myös  komissaariimme kohdistuu kovia odotuksia. Talouskomissaarilla on radion mukaan edessään todelliset “Ollin oppivuodet”.  Elokuvahistoria tuntee 1920-luvun suomalaisen lastenelokuvan, jossa Olli karkaa kotoaan tappelun jälkeen isältään saamansa selkäsaunan vuoksi. Mykkäelokuvan Olli kokee kovia ja joutuu jopa kasvatuslaitokseen kierojen ‘ystäviensä’, viekkaan Kaarle-serkun sekä katalan suutari Simolinin toimien seurauksena. Ollin pelastaa monesta pulmasta hänen ystävänsä Ränni-Pelle.  

Yhteistä elokuvalla ja suomalaiskomissaarilla on vain nimessä. Oppivuodet ovat Kreikan, joka itse vastaa talouden elvytyksestä. Ystäviä maa tarvitsee ja toimivan poistumisstrategian. Onnistuminen sen toteutuksessa on välttämätöntä koko EU:lle. Kreikan kriisistä ei saa tulla euroalueen kriisiä.

Number of views: 15892