Eurooppatalossa puhuttiin eilen syrjinnästä ja vähemmistöistä. Miten maailma muuttuisi paremmaksi, mitä pitäisi tehdä romaniväestön, vammaisten ja saamelaisten elämän helpottamiseksi? Vastaus on tämä: pitäisi mahdollistaa työn tekeminen vastiketta vastaan. Työpaikka on toimeentulon ja helpomman elämän edellytys.

 

Saamelainen EU-teemavuoden lähettiläs Ristenrauna Magga puhui työstä ja myös saamelaiskulttuurin säilyttämisen tärkeydestä. Jos isovanhemmat ja lapset eivät puhu samaa kieltä, katkeaa sukupolvien välinen yhteys ja syntyy korvaamaton vahinko. Jos saamelaisperheiden tukipalvelut ovat eteläsuomalaisten palvelujakin heikompia tai puuttuvat kokonaan, mistä oljenkorsi perheiden selviytymiselle? Jos nuorisotyöttömyys koko Suomessa on kasvava ongelma, mistä saada saamelaisnuorille töitä? Porot tarvitsevat hoitajia, mutta löytyykö pohjoisesta jatkossa paimentajia, jos työstä ei makseta korvausta. Saamelaiset ovat Euroopan pohjoisin ja EU-alueen ainoa alkuperäiskansa.

 

“Asenneloukku” kuvaa hyvin tilannetta, jossa vammaiset henkilöt elävät. Työpotentiaalia on, mutta ei työmahdollisuutta. Toimeentulon niukkuus on arkea jokaisen vammaisen elämässä, työnteon mahdollistaminen helpottaisi tilannetta merkittävästi. Tietysti kaikkien tilanne helpottuisi, myös romaniväestön, jonka osalta huolenaiheeksi keskustelussa todettiin romaniväestön sisällä tapahtuva kehitys: eriytyminen. Osa romaneista voi hyvin, työllistyy ja tulee toimeen. Osaa romaniväestöstä uhkaa syrjäytyminen. Suomen ensimmäinen romanipoliittinen ohjelma valmistui viime joulukuussa. Koulutus on avain ammattiin ja romanien parempaan työllistymiseen. Ohjelman visio on, että vuonna 2017 Suomi on edelläkävijä romaniväestön yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä Euroopassa.

 

Romaniväestön aseman parantaminen on tänään EU-teemavuoteen liittyen myös EU:n asialistalla. Komission järjestämässä konferenssissa esitellään EU:n rahoittamia hankkeita, joissa on pyritty edistämään romaniväestön asemaa ja kulttuuria. Esiteltäviä hankkeita on 30, ja rahoitusta niihin on saatu EU:n koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmista sekä EU:n rakennerahastoista.

Number of views: 15978

 Tulosta tämä artikkeli Lähetä tämä viesti sähköpostitse Kirjoitusta koskevat kommentit (RSS)

• Aiheeseen ei liity artikkeleita